Kouluruokailu kansainvälisellä tasolla



Kouluruokailu meillä Suomessa on erinomaisella tasolla, se on ilmaista, terveellistä ja kaiken lisäksi hyvää. Ruotsi on ainoa maa jolla kouluruokailu on yhtä mallikkaalla tasolla. Tämänkertaisessa kouluruokavaalit.fi artikkelissa otetaan katsaus kouluruokailuun muualla maailmassa. Jo heti alkajaisiksi voimme kertoa ettei asiat ole tällä saralla niin hyvin kuin meillä Suomessa tai Ruotsissa. Monessa maassa ruokailusta joudutaan maksamaan erikseen yleensä lapsien vanhempien toimesta. On kuitenkin helpottavaa tietää että kouluruokailu on saatu organisoitua yllättävän hyvin kaikesta huolimatta, vaikkakin terveellisyyteen ei ole panostettu ihan niin paljon kuin olisi tarvis. Köyhimmissä maissa kouluruokailua järjestetään ainoastaan siinä toivossa että lapsien aliravitsemusta saataisiin pidettyä kurissa. Lähdetään seuraavaksi listaamaan maakohtaisesti minkälaista kouluruokailua kukin maa tarjoaa.

Englannissa kouluruokailu on suuri puheenaihe ja etenkin sen epäterveellisyyteen on kiinnitetty huomiota. Ennen vanhaa Englannissa tarjottiin köyhälistölle ilmaista kouluruokaa aina 1980-luvulle asti, mutta kouluruokien kilpailutuksen myötä se siirtyi kaikille maksulliseksi ja ruuan taso koki laskun. Huippukokkina ja hyväntekijänä tunnettu Jamie Oliver teki Englannissa kampanjan vuonna 2004, jonka myötä hallitus kasvatti kouluruokailuun määrättäviä varoja.

Yhdysvallat tarjoavat kouluissa maksullisia ruokia ja ne ovat pääpiirteittäin hyvin epäterveellisiä. Tarjolla on usein hampurilaisia, ranskalaisia, limua, majoneeseja ja kaikkea vastaavaa. Ravitsemuskehitykseen on kuitenkin panostettu viimeaikana hallituksen puolelta, sillä kouluille myydään niin sanottuja koululounaspaketteja jotka muuten maksavat kouluille käsittämättömän paljon. Paketti sisältää kouluruokaa mikä on terveellistä ja nykyään jopa yhdeksän kymmenestä koulusta tarjoaa tätä terveellisempää pakettia vaihtoehtona hampurilaisille ja muille epäterveellisille ruuille.

Ranska on maa missä vanhemmat on otettu suureen osaan kouluruokailuun liittyen. Vanhemmat ovat oikeutettuja saamaan ruokalistat etukäteen jotta he voivat tarkkailla mitä heidän lapsensa syövät. Puolet ruokien kustannuksista menee vanhempien maksettavaksi. Kouluruoka koostuu viidestä erilaisesta osasesta mihin kuuluu alkupala, pääruoka, jälkiruoka ja niiden ohella nautittava salaatti sekä juustolautanen. Vuonna 2005 Ranskalaisissa kouluissa koettiin huima kehitysaskel kun ruoka- ja juoma-automaatit kiellettiin.

Japanissa kouluruoassa käytetään lähes poikkeuksetta koulumaitoa ja riisiä. Nämä ovat ainoat mitä valtio kustantaa. Valtion osuus kouluruokailusta on ainoastaan vaivaiset 6 prosenttia, puolet kustannuksista hoidetaan paikallisten kouluviranomaisten toimesta ja loput 44 prosenttia laskutetaan oppilaiden vanhemmilta. Itse ruokailu tapahtuu luokkatiloissa ja Japanissa pidetään erittäin tärkeänä kouluruuan sosiaalista merkitystä.

Venäjällä yli 11-vuotiaat oppilaat joutuvat maksamaan aamiaisesta, alle 11-vuotiaille se on ilmainen. Lounas on oppilaille ilmainen, mutta taso vaihtelee alueiden mukaan, sillä niiden kustannuksesta vastaa kukin aluehallinto. Vaihtoehtoisesti oppilaat voivat mennä kotiinsa syömään, ottaa mukaansa omat einekset tai ostaa erillisen aterian kouluruokalasta.

Norjalaiset oppilaat eivät saa ilmaista kouluruokaa, vaan he tekevät eväät kotona ja syövät ne kouluilla niille erikseen varatuissa tiloissa. Koulut myyvät oppilaille erillistä maksua vastaan hedelmiä ja erilaisia maitotuotteita. Pääasiallisesti oppilaat tekevät evääksi erilaisia voileipiä, eli lämmintä ruokaa ei ole tiedossa.

Kanadan valtio ei rahoita kouluruokailua lainkaan. Oppilaat ottavat eväänsä mukaan kotoa, jotka on yleensä valmistettu vanhempien toimesta. Vaihtoehtoisesti oppilas voi käydä ruokatauolla kotonaan syömässä. Kanadassa on perustettu erilaisia järjestöjä jotka kehittävät ja auttavat kouluruokailua.

Kehitysmaissa kouluruokailulla pyritään ruokkimaan aliravittuja lapsia. Kouluruokailulla houkutellaan köyhiä ja nälkäisiä lapsia opiskelemaan jotta valtioiden tulevaisuus näyttäisi paremmalta. On kuitenkin miljoonia oppilaita jotka eivät saa kouluruokaa lainkaan, eikä heillä ole ruokaa myöskään kotona. Tällöin opiskeluun on erittäin vaikea keskittyä ja tulokset ovat sen mukaiset. Kehitysmaissa kouluruokailujen rahoitus hoidetaan pääasiallisesti erilaisten hyväntekeväisyysjärjestöjen avulla.

Top