Ruokailuhetken merkitys koululaiselle
Kouluruoka on monelle lapselle päivän tärkein ateria. Ruokailuhetki on oppilaille niin ikään sosiaalinen tilanne, jonka aikana vaihdetaan kuulumisia muiden ikätoverien ja opettajien kanssa. Kyse ei ole siis pelkästään ravinnon nauttimisesta, vaan siinä on useita muita ulottuvuuksia niin ikään.
Ruokalassa opetellaan käytöstapoja
Jo ensimmäisestä luokasta lähtien nuoria oppilaita ohjastetaan, miten ruokalassa käyttäydytään. Yleisiin sääntöihin kuuluu, ettei tilaan tulla esimerkiksi pipo tai lippalakki päässä. Jonossa ei saa ohittaa, jotta muille ei tule paha mieli. Oppilas ottaa itse ruokaa, etsii vapaan paikan itselleen ja istuu kuuliaisesti koko ruokailun ajan. Kun hän on syönyt lautasensa tyhjäksi, vie hän tarjottimensa pois ja lajittelee likaiset astiansa ja mahdolliset ruuantähteet kylttien mukaisesti.
Ruokailuhetki on luonnollisesti tärkeä myös ravinnon kannalta. Oppilas opii nauttimaan erilaisia makuja, joita hän ei välttämättä nauttisi kotona. Lapsia totutetaan uusiin ruoka-aineisiin aina pienestä lähtien. Joskus voi kuitenkin käydä niin, että vanhemmat eivät tarjoa heille epämieluisia ruokalajeja, minkä takia lapset eivät pääse maistamaan niitä kotona. Kouluruuan avustuksella voikin siis löytyä omia suosikkeja, joihin he mieltyvät. Lämpimän pääruuan lisäksi tarjotaan vihreää salaattia ja muita lisukkeita, jotka tuovat monimuotoisuutta ruokaympyrään.
Tulkitse mahdollisia vihjeitä ruokailutilanteista
Lapsen tarinoista voi usein myös saada epäsuoria vinkkejä siitä, miten koulussa menee. Hänen jutuistaan voi päätellä, mikä ruoka on noussut mieleiseksi ja mikä ei. Hän voi antaa vihjeitä, onko uusia lounasystäviä löytynyt.
Jos lapsi on erittäin nälkäinen koulun jälkeen, voi se kertoa ikävää viestiä. Hän ei välttämättä pidä kouluruuasta, minkä takia nälkä voi olla erittäin kova. Toisinaan voi käydä ilmi, että lapsi ei käy ollenkaan syömässä, mikä on erittäin huolestuttavaa. Tätä pidetään myös merkkinä siitä, että oppilas voi pahimmassa tapauksessa kärsiä koulukiusaamisesta.
