Kouluissa tarjotaan liikaa lihaa
Ympäristöjärjestö WWF:n tekemän selvityksen mukaan, Suomessa on kaupunkeja, joiden kouluissa syötetään lapsille liikaa lihaa. Näihin kaupunkeihin kuului muun muassa Kuopio, Lahti, Tampere, sekä Vantaa. Mukana selvityksessä olivat Suomen kymmenen suurinta kaupunkia. Espoossa, Helsingissä, Kouvolassa, Turussa, ja Jyväskylässä lihan määrä kouluruokailuissa oli taas sopiva, ravitsemussuositusten mukainen määrä lihaa.
Kouluruokailun aikana saadaan noin kolmasosa päivittäisestä lihankulutuksesta, joten kaikkien arkipäivien lounaiden aikana, nautitun lihamäärän pitäisi pysyä alle 120 grammassa oppilasta kohden, jotta lihansaanti pysyisi suositusten rajoissa. Tietenkään tutkimuksessa ei ole voitu ottaa huomioon sitä, kuinka paljon oppilaat syövät lihaa kotona. Mutta olettaen, että kouluruokailu on noin kolmasosa päivän lihansaannista, tutkimus pätee. Koululounailla lihan määrä vaihteli viikkotasolla 76 grammasta 135 grammaan, koulusta riippuen. Kouluruoan pitäisi olla ravitsemussuositusten mukaista. Vuonna 2014 päivitetyissä ravitsemussuosituksissa on ensimmäisen kerran, otettu huomioon ruoan ympäristövaikutukset. Ruoan, ja ensisijassa lihan- ja eläinperäisten tuotteiden valmistus, aiheuttaa eniten kaikista, ihmistoiminnan ympäristövaikutuksia. Suomalaisten ravitsemmussuositusten mukainen ruokavalio sisältäisi maksimissaan 500 grammaa lihaa viikossa. Suomalaisissa perheissä syödään kuitenkin keskimäärin, vähintään 30 prosenttia enemmän lihaa.
On melko hälyttävää, että jopa kouluissa tarjotaan oppilaille liikaa lihaa, vaikka punaisen lihan syömisellä on niin haitallisia terveys- kuin ympäristövaikutuksia. Maailman terveysjärjestö, WHO, on nimennyt punaisen lihan, ja erityisesti lihajalosteet karsinogeeneiksi. Silti niitä syötetään lapsille, joiden olisi tarkoitus oppia paremmin, ja kasvaa terveiksi aikuisiksi. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kouluruokailulla on myös merkittävä vaikutus lapsen ruokailutottumusten kehittymisessä. Jos kannatetaan ravitsemussuositusten vastaista ruokavaliota, jossa punaisen lihan saanti, on paljon korkeampaa, kuin sen tulisi olla, kasvatetaan lapsista aikuisia, jotka tulevat käyttämään lihaa liikaa, myös aikuisiksi kasvettuaan. Suomen kansanterveyden kannalta, olisi kuitenkin elintärkeää, että lapset söisivät enemmän kasvispohjaista ruokaa. Sama pätee ruoan ympäristövaikutuksiin, joita voitaisiin vähentää huomattavasti, laskemalla lihansyöntiä. Esimerkin pitää lähteä nimenomaan kouluista, ja laitosruokailusta, jossa tarjotaan päivittäin ruokaa, sadoille tuhansille ihmisille. Siten saadaan suuri vaikutus aikaan, tekemällä pieniä muutoksia. Näyttämällä hyvää esimerkkiä lapsille kouluissa, voidaan saada vaikutus aikaan myös kotitalouksissa.
WWF suosittelee, että koulut, jotka eivät pysyneet ravitsemussuosituksien mukaisissa määrissä lihan tarjoamisessa, korjaavat tilanteen mahdollisimman pian. Kouluruokailu on lapsille malliesimerkki, ja syömällä liikaa punaista lihaa, ei Suomesta kasvateta yhteiskuntaa, joka on terve, ja ymmärtää ruoan ympäristövaikutukset paremmin, kuin tämän vuosikymmenen aikuiset. Lapsissa ja nuorissa on yhteiskunnan tulevaisuus, ja sitä ei tulisi unohtaa tässäkään asiassa. Näyttäkäämme siis hyvää esimerkkiä, niin kotona, kuin kouluissa. Monet lapset automaattisesti ajattelevat, että ruoka kouluissa on terveellistä, ja sillä tavoin tulisi muutenkin syödä. Jos kouluruoka, joka on osa kasvatusta, ei kuitenkaan ole kunnossa, kuten hälyttävän monessa paikassa, ei lapsistakaan kasva terveitä, hyvinvoivia aikuisia, joidn ruokailutottumukset olisivat oikealla mallilla.
