Kouluruokailu – muutakin kuin ravintoa?

Usein jätetään miettimättä, että kouluruokailu on niin alakouluikäisille, kuin vanhemmillekin oppilaille ja opiskelijoille paljon muutakin kuin vain syömistä. Kouluruokailun merkitys on todella tärkeä sekä lapsen kasvatuksen että sosiaalisen kanssakäymisen kannalta. Käymme läpi kouluruokailun vaikutuksia nuoren ihmisen elämään heidän näkökannaltaan, sekä oppimisen kannalta. Lisää kouluruokailun vaikutuksesta lapsen oppimiskyvylle pääset lukemaan aiemmin julkaistusta artikkelistamme.

Kouluruokailussa istutaan yhdessä, ja opetellaan samalla arvokkaita käytöstapoja, jotka liittyvät kansainväliseen ruokakulttuuriin. Syödessä noudatetaan hyviä tapoja, jotka jokaisen lapsen tulisi oppia. Kaikki eivät valitettavasti opi niitä kotoa, minkä vuoksi koulu on oikea instituutio niiden opettamiseen. Kotona toki ruokailu on paljon epävirallisempaa, mikä on aivan luonnollista. Kuitenkin aikuista, jolla ei ole pöytätapoja, ei voida pitää kovinkaan sivistyneenä.

Sekä pienille, koulunkäynnin vasta aloittaneille lapsille että vanhemmille opiskelijoille kouluruokailu on tilanne, jossa opitaan ennen kaikkea sosiaalisen kanssakäymisen taitoja, minkä lisäksi totta kai nautitaan toisten samanikäisten ihmisten seurasta. Lounasaika saattaa olla ainoa, jolloin koko päivän aikana ehtii kunnolla juttelemaan kavereiden kanssa, pidempään kuin 10 minuutiksi. Koululounaalle tulisikin olla varattuna vähintään puoli tuntia aikaa, mieluummin totta kai enemmän.

Kouluruoan on myös hyvä olla monipuolista, eikä samaa tavaraa viikosta toiseen, sillä samalla oppilaat oppivat maistelemaan, ja syömään monenlaisia ruokia. Ruoassa ei olisi niin kannattavaa säästellä mausteita, sillä se tekee kaikesta ruoasta melko samanmakuista. Tämä voi olla ymmärrettävästi melko hankalaa, sillä mausteallergiat ovat yleisiä lapsilla, mutta se on jotakin, missä on kehityksen varaa. Esimerkiksi yrteille kukaan on harvoin allerginen.