Makaronivelli ja kumiperunat – suomalaisen kouluruoan historiaa
Kouluruoka jakaa monenlaisia mielipiteitä ja muistoja. Millaista tuo ilmainen etuoikeus onkaan ollut vuosikymmenten aikana? Kouluruokailujärjestelmä on tärkeä osa suomalaista koulutusjärjestelmää ja paljon arvostusta kerännyt.
Koululounas oli alkujaan yksinkertainen lämmin ateria
Kouluruokailulla on Suomessa pitkä historia, joka ulottuu 1960-luvulle asti. Tuolloin kouluruokailu koostui yleensä yksinkertaisista ruokalajeista, kuten keitetyistä perunoista ja pienestä annoksesta lihaa tai kalaa, jota täydennettiin kasviksilla. Vuosikymmenten aikana suomalaiset koululounasruokalistat ovat muuttuneet yhä monipuolisemmiksi ja ravitsevammiksi. Ennen vanhaan oli tavallista, että lounaat syötiin luokassa, eikä erillisiä ruokaloita juuri ollut kyläkouluissa. Pulpetin päälle tuli levittää kotoa tuotu tai käsityötunnilla tehty ruokaliina suojaamaan likaantumiselta ennen ateriointia.
Nykyisin on huomattavissa, että toisen asteen opiskelijat syövät usein omia eväitään ja välipaloja koulussa ja täysi-ikäiset saattavat pelata aterioinnin ohessa. Mikäli kasinopelit kiinnostavat, tutustu niihin lisää täältä.
Ateria on monipuolistunut vuosikymmenten saatossa
1980-luvulla kouluruokailu oli Suomessa tyypillisesti yksinkertainen ateria, joka tarjoiltiin maidon ja leivän kera. Yleisiä ruokalajeja olivat perunamuusi, puuro, kalapullat tai lohikeitto, keitetyt vihannekset, kuten porkkanat ja nauriit, makaronipata ja munakokkelit. Joskus tarjottiin myös sämpylöitä. Jälkiruokana oli usein tuoreita hedelmiä, jogurttia tai makeaa pastaa. Lounaan yhteydessä tarjottiin yleensä maitoa, teetä ja vettä.
Välipalapatukoita ja ulkomaisia vivahteita oppilaiden tarjottimille
Kouluruokailu on kulkenut pitkän matkan sen jälkeen; nykyään suomalaiset lapset nauttivat ravitsevaa ja monipuolista ruokaa. Aterioihin voi kuulua tuoreista raaka-aineista valmistettuja salaatteja ja keittoja, paikallisesti tuotettuja kala- ja liharuokia, sekä erilaiset viljat ja vihannekset. Kouluissa on tarjolla terveellisiä välipaloja, kuten kaurapatukoita ja hedelmiä. Lisäksi ruokakasvatuksesta on tullut keskeinen osa koulujen opetussuunnitelmaa, jotta oppilaat voivat oppia tekemään terveellisiä valintoja ruokavaliossaan.
Monissa kouluissa kasvisruoka ei enää ole erikoisruokavalio vaan se on linjastolla vapaasti valittavissa. Lisäksi kulttuurit on haluttu tuoda osaksi kouluruokaa. Sen lisäksi, että lounas on ravitseva ateria ja energian lähde koulupäivään, on tärkeää, että nuoret tutustuvat uusiin makuihin ja perinneruokiin, jotka voivat olla hyvinkin tärkeitä esimerkiksi heidän luokkatovereilleen.
