Nuorten terveys ja kouluruoka

Taloussanomat julkaisi mielenkiintoisen artikkelin kouluruuan yhteydestä lasten ja nuoren fyysiseen ja henkiseen hyvinvointin. Jo kauan on puhuttu ruokavalion vaikutuksesta terveyteen, mutta kuten artikkelissakin huomataan, kouluruoka on noin kolmannes nuoren päivittäisestä ravinnonsaannista, näin ainakin tulisi olla. Entäpä jos kouluruoka on huonolaatuista, miten tämä vaikuttaa? Ja minkälainen vaikutus on nuorten asenteella kouluruokaa kohti, sillä moni teini-ikäinen jättää kouluruuan väliin, koska tämä on ns. coolia. Miten ongelmaa voisi hoitaa?

Kouluruuan laatu

Koulussa tarjottavan ruuan laadusta on aina oltu montaa mieltä. Onko nuoret sitten nirsompia kuin ennen? Olisi hyvä muistaa, että kaikkialla maailmassa ei edes ilmaista kouluruokaa tarjota, ennen kuin lähdetään aivan polkemaan suomalainen kouluruoka maan rakoon. Suomalaisen kouluruuan tulisi olla perusterveellistä, mutta etenkin kuntien säästöt ovat verottaneet osansa myös kouluruokien laadusta. On vaikeaa laatia hyvä ruokalista kouluihin, jos ei ole varaa, ja kaikkia on tietysti hankala miellyttää. Koulut tietysti yrittävät parhaansa mukaan kuunnella oppilaiden palautetta, mutta toiveita on joskus vaikea toteuttaa.

WWF tutki Suomen koulujen ruokaa monella paikkakunnalla, ja tuloksista kävi ilmi, että monella paikkakunnalla syödään punaista lihaa ja muita lihatuotteita yli ravintosuositusten määrän. Liiallinen lihansyönti voi aiheuttaa erilaisia terveysongelmia, ja koulussa opitut ruokailutavat näkyvät myös myöhemmin aikuisiässäkin. WWF mainitsi myös ylenmääräisen lihankulutuksen haitalliset vaikutukset ympäristöön, joka on yksi syy lisää suosia kasvisruokavaliota. Kouluissa tietysti tarjotaan kasvisvaihtoehtoja, mutta toisaalta eihän oppilaita voi pakottaa jättämään lihaa pois kokonaan. Tilanne on hankala, sillä mistä päin ongelmaa pitäisi ryhtyä ratkaisemaan? Pitäisikö kotona opettaa oikeat ateriamallit, jotta oppilaat pystyisivät toimimaan oikein koulussakin, vai pitäisikö kouluissa valistaa entistä enemmän ravintosuosituksista ja muista ruokailuun liittyvistä asioista?

Kouluruoka ja nuorten asenne

Kyllähän sen muistaa jo omasta nuoruudestaankin, miten moni teini-ikäinen karsasti kouluruokaa kuin ruttoa. Asenneongelma on yleinen edelleen, ja etenkin nuoret tytöt välttelevät kouluruokailua. Tämä johtaa sitten epämääräiseen naposteluun ja jopa epäterveellisiin välipaloihin, kuten makeiset ja limsat. Säännölliset ateriat ehkäisevät ongelmia ylipainon kanssa niin teini-iässä kuin myöhemminkin, joten hyvät ruokailutavat olisi syytä oppia mahdollisimman nuorena.

Miten nuorten asennetta ruokailua kohtaan sitten voisi parantaa? Välipala-automaatit ja muut mahdollisuudet epäterveellisin herkkuihin olisi hyvä poistaa kouluista heti kättelyssä, sillä ehkäpä routa porsaan kotiin ajaa. Nälkäinen oppilas olisi ehkä vähemmän nirso. Ruokalat voisi myös muuttaa viihtyisämmiksi, jotta oppilaat viettäisivät siellä mielellään aikaa. Joka tapauksessa tähän monisyiseen ongelmaan olisi hyvä löytää ratkaisu ja näin ehkäistä nuorten terveysongelmia nyt ja tulevaisuudessa.