Suosituimmat kouluruuat
Vaikka useita trendejä tulee ja menee, kuitenkin perinteiset suomalaiset kouluruuat pitävät pintansa kaiken ikäisten oppilaiden keskuudessa. Pieniä alueellisia eroja on pääkaupunkiseudun ja maakuntien välillä, mutta hiljattain teetetyn kouluruokatutkimuksen mukaan, kouluruokailun ykköspaikkaa pitää vielä tälläkin hetkellä kaikkien kotiruokien ykkössuosikki, Lihamakaronilaatikko– tietenkin runsaalla töräyksellä ketsuppia. Hyvänä kakkosena tulevat tietenkin lihapullat ruskealla kastikkeella keitettyjen perunoiden tai perunamuusin kanssa. Pronssisijalle tutkimuksen mukaan tuli lasagne, tarjottuna vihreän perussalaatin kanssa. Alla olevasta listasta näet mitä pääkaupunkiseudulla tuli tulokseksi, kun oppilaita kysyttiin mikä heille maistuu kaikkein parhaiten:
Top 10 – koululaisten lempiruuat pääkaupunkiseudulla:
- Jauhelihamakaronilaatikko
- Lihapullat
- Lasagne
- Täytetty tortilla
- Kalapuikot, perunasose
- Uunimakkara, perunasose
- Pinaattiohukaiset
- Pizza
- Broilerinugetit
- Broilerikastike ja riisi
Kun Tutkimuksen tuloslistaa katselee, näyttää se siltä, että se on hyvin einespainotteinen ja ravintoarvoiltaan erittäin huono. Täytyy kuitenkin muistaa, että nämä ovat oppilaiden lempiruokia, ja yleisesti ottaen näitä ruokia ei tarjota joka päivä kouluruokailussa. Tarjolla on monenlaista tasapainoiseen ruokavalioon kuuluvaa peruskotiruokaa, ja kasvisvaihtoehdot, sekä nykyään myös vegaaniset ruoat ovat kasvattaneet suosiotaan, koska vanhempien ruokatottumukset vaikuttavat myös lasten ateriointiin. Ruoka-aineallergiat otetaan aina mahdollisimman hyvin huomioon ja yleensä ruuat pyritään valmistamaan vähintään laktoosittomana ja gluteiinittomana.
Miksi kouluruoka ei maistu?
Oppilaat alkavat jättämään ateriointia yläasteelle siirryttäessä väliin ja tällöin mukaan alkavat tulemaan karkit, sipsit ja limonadit. Osasyynä tähän voi myös olla tavallaan myös murrosiässä tuleva kapinointi, ja jättämällä esimerkiksi kouluruokailun jättämällä väliin, oppilas voi tuntea tavallaan vapauden tunnetta, ja hakea omaa paikkaa kaveripiirissä, sillä ruoka-ajat voidaan tuntea omaa vapautta rajoittavana. Kouluruokailuun varattu aika tuntuu yli puolen haastatellun oppilasmäärän mukaan liian lyhyeltä, jolloin myös stressitasot kasvavat, ja ruuhkaisina aikoina ruokakin saattaa loppua tilapäisesti kesken. Myös puolet oppilaista pitävät, että annoskoot ovat liian pieniä kasvaville nuorille. Ruokaa tuodaan kuitenkin lisää, nyrkkisääntönä sitä on kuitenkin aina jäänyt yli oman tarpeen, ja ruokaa saa aina hakea lisää, kun kaikki oppilaat ovat hakeneet ensimmäisen kerran.
Mitä käy ylijääneelle ruualle?
Ylijääneelle ruualle loppukäsittelylle on paljon haasteita, sillä Suomessa elintarvikkeiden turvallisuutta valvovan viraston eli Eviran säännöt ovat hyvin tiukat. Jo tarjolla ollutta ruokaa ei saa uudelleen lämmittää tai laittaa tarjolle vaan se pitäisi heittää pois biojätteeseen, sillä uudelleen lämmitetyssä ruuassa bakteerien määrä kasvaa ja tällöin ruokamyrkytysten riski kasvaa. Ruoka kuitenkin valmistetaan asian mukaisissa olosuhteissa, ja ruoka käsitellään ja lämmitetään tarkoin ohjeistetuissa lämpötiloissa. Hävikkiä syntyy kuitenkin ylijääneestä ruuasta paljon, sillä nämä säädökset ovat hyvin tarkkoja. Muutamissa kouluissa on otettu kokeilu käyttöön, jolloin samana päivänä valmistettujen ruokien myyntiä voitaisiin kokeilla koulun ulkopuolisille huokeaan hintaan ja yleensä vastaanotto on ollut hyvä alueen eläkeläisten ja vähävaraisten keskuudessa. Toivottavasti tulevaisuudessa tähän saataisiin vielä parempi ohjeistus ja tämä ruuan eteenpäin myyminen ja sitä kautta ruokahävikin pienentäminen saataisiin koko maan tasolla kuriin, ja pelkästä kokeilusta tulisi uusi käytäntö.
